Osuuskunta

Mikä on valokuitu

Olethan kuullut puhuttavan ’valonnopeudesta’?

Valokuitu on erittäin ohut lasista valmistettu johdin, jonka tarkoituksena on johtaa valoa. Valon taajuus on satoja terahertsejä ja tietoliikenteessä laservalolla voidaan lähettää tietoa suurella nopeudella. Se on tiedonsiirtokyvyltään ja ominaisuuksiltaan ylivoimainen kuparikaapeleihin ja langattomiin verkkoihin kuten 3G ja 4G verrattuna. Etuina on mm. luotettavuus ja rajaton kapasiteetti. Rajattomalla kapasiteetillä varustettu kuituverkko liittää kodin osaksi verkostoitunutta maailmaa ja tuo nykyaikaiset sähköiset palvelut jokaisen ulottuville. Nopeuteen tai tiedonsiirtokykyyn ei vaikuta etäisyys tai muiden samanaikaisten käyttäjien määrä.

Valokuituverkko on pitkäikäinen ja sitä voidaan käyttää vähintään 50 vuotta, enemmänkin. 70-luvulla rakennetut valokuituverkot ovat edelleen toiminnassa ja kapasiteetti vastaa täysin nyt rakennettavia verkkoja. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa tietoliikenteen määrän tarve on kasvanut ja kasvaa huimasti edelleen, kuituverkko on mahdollista päivittää pelkät päätelaitteet vaihtamalla. Ciscon (CISCO Visual Networking Index, 2012) teettämän tietoliikennebarometrin mukaan vuodesta 2012 vuoteen 2017 mennessä tietoliikenteen arvioidaan kasvavan jopa 20-kertaiseksi.

Nämäkö vaihtoehtoja ?

Tällä hetkellä ADSL-yhteyttä saa nopeimmillaan 24 megabitin nimellisnopeudella, todellisuudessa 8-20 megabitin nopeudella. Edellytyksenä on 1-2 kilometrin etäisyys vaihteesta. Toimivan ADSL-yhteyden saaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta, jos etäisyys vaihteeseen on yli 5 kilometriä. Sieppijärvellä tämä tarkoittaa sitä että jakamosta, joka sijaitsee asematiellä lähellä kirkkoa, voitaisiin ajatella että ADSL toimii kylän alueella hyvinkin, mutta jo Naamijoen sillan seutuvilla kupariverkosta ei juurikaan tehoja saa maksiminopeudella ja yhteys todennäköisesti pätkii.  Vastaavat etäisyyden rajoitteet koskevat myös langattomia (esim. 3G- ja 4G-) yhteyksiä. Langattomien yhteyksien toimintaan vaikuttavat myös ympäiröivä maasto, rakennukset ja sää. Näin ollen signaalin kantavuus voi olla vain muutamia kilometrejä. Jos kaikki kolkat haluttaisiin kattavan 4G-verkon piiriin, pitäisi tukiasemia olla pahimillaan jopa 500 metrin välein. 3G- ja 4G-yhteyksien toimintaan vaikuttavat myös muut käyttäjät ja käyttäjämäärät: Tukiasema pystyy palvelemaan kerrallaan vain rajallista määrää käyttäjiä. Päiväsaikaan toimii jotenkuten, mutta iltasella kun on enemmän käyttäjiä yhteyden saaminen internetiin voi tuntua epätoivoiselta.

Pitkällä aikavälillä langattomat ratkaisut eivät kilpaile kiinteiden valokuituyhteyksien kanssa, vaan ne ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Molempia yhteyksiä tarvitaan nykyajan tietoyhteiskunnassa. Etäisyys tai yhtäaikaisten käyttäjien määrä ei vaikuta valokuituyhteyden laatuun tai nopeuteen. Kuluttajille pystytään myös varmemmin takaamaan, että todellinen yhteysnopeus on sama kuin luvattu nimellisnopeus. Teknisenä ratkaisuna kiinteä valokuitu onkin niin nopeudeltaan kuin toimintavarmuudeltaankin ylivoimainen. Valokuituyhteydellä päästään yli sadan megabitin yhteysnopeuksiin. Vielä tätäkin huomattavasti nopeammat yhteydet ovat tulevaisuudessa mahdollisia: Esimerkiksi jo nykyisin valokuituliittymiin on tarjolla 1 megabitin eli 1 gigabitin nopeuksia. Yrityksille tarjotaan paikoin jo 10 gigan nopeuksia.

Langattomat verkot kuten 3G, 4G ja 5G littyvät aina tukiasemalta valokuituverkkoon. Valokuidun laaskettu käyttöikä on 30-50 vuotta, koska tällä hetkellä nopeampaa vaihtoehtoa ei ole.

Yleensä valokuitukaapelit kaivetaan (aurataan) maahan. Näin valokuituyhteys ei ole altis säälle, (esim. ukkonen koska valokuitu ei johda säköä) kuten langattomat yhteydet tai puhelinpylväissä kulkevat ADSL-yhteydet. Valokuituyhteys voidaan myös toteuttaa ilmateitse niin, että vahvistettu kuitukaapeli asennetaan kulkemaan sähköpylväissä. Tällöin kuitukaapeli sijoittuu muihin kaapeleihin nähden korkeussuunnassa alimmaksi ja on siten näitä paremmassa suojassa säältä.

Katso video miten valokuitua aurataan maahan